Transmenu powered by JoomlArt.com - Mambo Joomla Professional Templates Club

Amorphiksen yli 15-vuotinen ura metallimusiikkirintamalla on saavutuksiltaan legendaarinen, joskaan yhtyeen taival ei ole ollut mitenkään helppo. Siinä missä yhtyeen musiikki on aina säilyttänyt tasokkuutensa, varjosti orkesterin uraa pitkään huono levytyssopimus Relapsen kanssa. Viiden levyn jälkeen Amorphis siirtyi Virginille, joka ei kuitenkaan osannut, eikä kenties halunnutkaan hyödyntää bändin potentiaalia, joten edellinen stuodioalbumi Far From The Sun jäi sen taki hieman vähemmälle huomiolle mediassa. Nyt on tilanne kuitenkin toinen. Yhtye allekirjoitti sopimuksen Nuclear Blastin kanssa, joka on Sanden mukaan hoitanut hommansa tähän mennessä hyvin.

- Nythän me ollaan vasta alkumainingeissa, mutta sanotaan näin, että kyllähän sinne ekana päivänä tuli jo enemmän haastatteluja kuin koko Euro-Virginin aikana yhteensä. Noi äijät teki jo ekassa sessiossa 20 haastattelua mieheen ja nyt ollaan jo reilusti yli 200:n. Että kyllähän Nuclear Blast osaa tuon homman. Kyllä me oltiin ihan varmoja siitä, että tämä on oikea siirto tällä kertaa. Vanhoja tuttujahan siellä Blastilla on. Bändi on kasvanut niiden kanssa jo silloin 90-luvun alussa. Se oli aika turvallinen siirtymä, varsinkin kun ne vielä sähköpostissa hehkutti, että jos vaan Emiltä pääsette pois, niin tulkaa meille, niin me hoidetaan. Eli usko Blastiin on kyllä vakaa, että ne on tehny kyllä tosi hyvää työtä. Ja ihan täällä Suomessakin näkyy kyllä, on näkyny kyllä mainosta ja sen sellaista, mikä aina muusikkoa lämmittää.

Amorphis soitti helmikuun 18. Päivänä Finnish Metal Expossa ja se olikin ensimmäinen kerta kun yhtye soitti uutta materiaalia livenä. Bändillä alkaa kohta intensiivinen treenauskausi maaliskuussa alkavaa Suomen kiertuetta varten. Huhtikuussa hypätään hiukan isompaan kelkkaan ja lähdetään Euroopan rundille Neckbreakers Ball-nimikkeen alla, yhdessä Hypocrisyn, Soilworkin, One Man Army & unded Quartetin ja Scar Symmetryn kanssa.

- Sanotaan näin, että kyllä me toivotaan, että joka keikka on täynnä jengiä. On siinä niin iso kattaus. Toivotaan että on paljon ihmisiä, koska meillä on levy ulkona ja lähdetään tommoselle kiertueelle, missä on kuusi bändiä, mistä suurin osa on tuttuja heavy metal-kansalle ja sitten me mennään siihen vielä mukaan. Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Ranska, Hollanti, siinä on aika paljon noita tärkeitä Euroopan maita. Hyvä mahdollisuus meille tässä levyn alla, päästä vähän niin kuin  esiintymään ja treenaamaan noita biisejä kesäfestareita varten. Kyllä mä luulisin että se on hyvä kiertue. Kyllä me sitä mietittiin vähän aikaa, että kannattaako meidän sinne lähteä, mutta tota jos ajatellaan, että tämä on kahden kuukauden varotusajalla, ja että  saadaan tällanen rundi laitettua kasaan, niin pakkohan sinne on mennä. Hyvää kiertuetta toivotaan, kyllä mä luulen että tosta tulee ihan loistava kiertue.

Uusi albumi on on saanut hyvän vastaanoton eri medioissa ja muuan muassa Infernon päätoimittaja Matti Riekki innostui suitsuttumaan Eclipsea jo pääkirjoituksessa. Eikä suotta, sillä Eclipse onkin Amorphiksen vahvin albumi sitten Elegyn. Hyvää materiaalia kolmelta edelliseltä levyltkäin on löytynyt, mutta Eclipse on nimenomaan vahva albumikokonaisuus. Sanden mukaan palaute on ollut hyvää, mutta ei kuitenkaan pelkkää ylistystyslaulua. Hän on kuitenkin positiiviset odotukset uuden levyn suhteen.

- Tuntuisi siltä että on tulossa uusia kuuntelijoita bändille. Ja sitten semmoset vanhat kuuntelijat, just Talesin ja Elegyn aikaiset, jotka on tossa viimeisten levyjen aikaan kuunnelleet vähän raskaampaa materiaalia, niin nyt kun on tuota örtsyä taas, niin se selvästi kiinnostaa vanhoja Amo-faneja. Kyllä se palaute on pääpiirteittäin ollut aikamoista suitsutusta. Mutta mikäs siinä, siinähän on muusikon kiva käydä keikalla ja odotella miten levy menee. Että sanotaan näin että ihan hyvää palautetta meidän näkökulmasta. On siinä aika kovaa hehkutusta ollut, mutta ei nyt pelkästään. On siellä muutamia vähän pettyneitäkin, mutta sanotaanko että ehkä noin prosentti.

Eclipsen sanoitusmaailma perustuu Kalevalasta tutun Kullervon tarinaan ja tarkemmin ottaen Paavo Haavikon näytelmäversioon Kullervosta. Alun perin kipinä syttyi Pekka Lehdon elokuvaprojektista, johon Amorphista pyydettiin tekemään musiikkia.

-Siitä on muutama vuosi, olisiko kolme, neljä vuotta. Me ei oikeastaan siihen vielä missään vaiheessa ryhdytty, mutta silloin vaan pyöriteltiin sitä ajatusta, että tätä Kullervon tarinaa ei ole vielä sillä tavalla avattu ihmisten tietoisuuteen. Mutta siitä leffajutusta ei tunnetusti tullut sitten mitään. Meillä jäi vähän kytemään se, että siitä voisi kuitenkin ammentaa. Päästiin jo vähän niin kuin Kullervon tunnelmiin. Nythän on koko sanoitusmaailma on melkein sieltä.

Tarinahan on oidipaalisista juonenkäänteistään huolimatta loppujen lopuksi melko perinteinen suomalaisen miehen tarina. Ainakin metaforisella tasolla.

- On, on, ilman muuta. Ja kuitenkin sopii hyvin hevimusiikkiin. Ja kuitenkin mun mielestä aika sellasta selkeää, sellaista yksinkertaista kuitenkin. Parilla viimesellä levyllä kun Pasi teki lyriikat, niin ne oli jo aika sellaisia monimutkaisia. Nyt on ihan kiva, että on semmonen levy, että itsekin ymmärtää, mistä puhutaan,heh. Mutta tämä tuntui nyt ainakin meille tässä tilanteessa loistavalta, tommonen Kalevala, suomi-mytologia paluu.

Se ei siis tuntunut mitenkään ahdistavalta?

- Ei ollenkaan.

Jossain vaiheessahan tuo Kalevala-leima varmaan kävi vähän turhankin raskaaksi.

- Oli se siinä kun Tuonelaa tehtiin, ihan päivän selvää, että nyt täytyy tarjota jotain muutakin kun vaan tota samaa Kalevalaa. Oli vähän semmonen olo, että se Kalevala on vähän niin kuin loppuunkoluttu. Ja sitten se oli aika painostavaa tuolla ulkomailla, kun siellä tuli väinämöisen näköistä jengiä niinku keskustelemaan pelkästään suomalaisesta mytologiasta, vaikka loppupeleissähän tässä on kuitenkin tehty musiikkia, Sande nauraa.
   Ne sanathan on vaan olleet semmoinen lisä, mitä päästään levylle laulamaan ja saadaan pientä teemaa siihen. Se vähän ärsytti silloin, mutta ei se enää nyt sitten, kun on ollu kolme levyä, missä ei ole ollut Kalevalaa millään tavalla ja on uusi laulaja ja muuta sellaista. Ei ollu oikeastaan mitään ongelmaa ryhtyä siihen, me oikeastaan ihan mielellään ruvettiin lukemaan sitä tekstiä,että mitä kaikkea sieltä sais. Oli niin kuin  uutta virtaa taas tällaiseen.

Allekirjoittanutta kummastutti Nyt-liitteen nettisivuilla oleva arvio, jossa levylle annettiin neljä tähteä viidestä, mutta samalla kritisoitiin aika voimakkaasti tiettyjä aspekteja albumilla. Yksi niistä oli sanoitukset, joista todettiin että taitaa Amorphiksen poikien englanti olla heikompaa kuin Paavo Haavikon suomi.  

- Mä mietin kanssa sitä että tarkotettiinko siinä sitä, että englanti on kielenä vaatimattomampi, koska mehän ei olla sitä edes käännetty. Mutta toisaalta mä en ole ollenkaan varma siitä, että tarkotettiinko siinä sitä, että suomi on kielenä niin paljon rikkaampi kuin englanti vai tarkotettiinko siinä sitä että Anselmo Hollon käännös on epäonnistunut. Mä en tiedä kumpaa siinä tarkotettiin, mutta positiivinen mielihän siitä jäi. Hyvät pisteet tuli ja muuta. Ne on vaan niin lyhyitä nuo arvostelut, että niihin on joskus pakko sisällyttää se pelkkä kritiikki,(naurua). Vaikka olisi tykännykin.

Sen olen kyllä huomannut itsekin.

- Joskus ne pisteet ja teksti ei kohtaa, mutta ajatus on tärkein.

Joutuu sitä välillä itsekin miettimään, että olenko minä tosiaan tätä mieltä.

- Niin, niin. Ja joskus on pientä kehumista, mutta huonot pisteet ja sitten sitä vähän ihmettelee että hetkinen. Nyt oli vähän päinvastoin, mutta ne on niin lyhyitä ne stoorit, että täytyy ajatella niitä sellaisina referaatteina. Kaikkea ei voi sanoa, Sande toteaa osuvasti.

JOKAINEN IHMINEN ON LAULUN ARVOINEN

Am Universum jäi aikanaan melko vähälle kuuntelulle, mutta Far From The Suniin verrattuna Eclipse tuntuu, kenties temaattisuutensa ansiosta, johdonmukaisemmalta. Täytebiisejäkään ei Eclipseltä näyttäisi juuri löytyvän.

- Niin, se on vähän vaikea sanoa. Oikeastaan tuolla uudella ei ole nyt ollenkaan täytebiisejä. Me äänitettiin 15 biisiä,miksattiin 11, joista yksi jäi bonukseksi. Edellisellä levyllä me tehtiin silleen, että meillä oli 15 biisiä, mistä piti valita kymmenen. Ja sitten kun on kuusi jätkää bändissä, niin se on hirveen vaikeeta löytää sieltä semmonen kokonaisuus, joka miellyttäisi kaikkia ja kaikkia kuulijoita. Parhaamme tehtiin, mutta kyllä mä henkilökohtaisesti tykkään enemmän siitä Nuclear Blast USA:n tekemästä jenkkipainoksesta, missä on ne kaikki 15 biisiä. Siinä se kokonaisuus on ehkä parempi kun pelkästään sillä euro-Far From The Sunilla,missä on viisi, eikun itseasiassa neljä biisiä pudotettu pois. Ja sitten kukaanhan ei voi oikein sanoa,mitkä biisit pitäisi pudottaa ja mekin siitä väännettiin. No, ei se mitään, nyt on uusi levy, missä ainakin nyt kaikki bändissä on ainakin yhtä mieltä siitä, että levyllä ei ole ollenkaan turhia biisejä. Kaikki on mietitty pitkään, tehty viimeisen päälle.

Tales Of The Thousand Lakes ja Elegy olivat allekirjoittaneelle hyvinkin merkityksellisiä levyjä aikanaan ja saivat korvani avautumaan isommin skandinaaviselle death metallille ja rankemman osaston mätkeelle yleensäkin. Eclipse on tietyssä mielessä eräänlaista paluuta juurille, sillä kappalemateriaali on keskivertoa rankempaa kuin mitä Amorphikselta on viime vuosina totuttu odottomaan. Samaan hengenvetoon täytyy myös todeta että toki levyllä on mukana myös kaikki ne kevyemmät ja progressiivisemmat elementit, jotka ovat olleet läsnä myöhemmillä levyillä.

- Pitkä tie on kuljettu. Nyt tuntuu kun on uusi laulaja, että ollaan vasta lähtökuopissa. 

Niin, Amorphiksen uusi laulaja, myös Sinisthrasta(ex-Nevergreen) tuttu vokalisti, Tomi Joutsen tekee vakuuttavaa työtä myös Eclipsella ja näin ollen miehen pelinavaus Amorphiksen riveissä on päätähuimaavan tasokas.

- Kun on uusi jäsen bändissä ja mennään studioon tekemään jotain, niin sähän tavallaan vasta sitten kuulet sen, kun se on tehty. Kyllä mä ainakin olen tosi tyytyväinen siihen, mitä ne Marcon(Hietala,joka toimi Joutsenen "valmentajana" äänityksissä)  kanssa sai aikaan. Tai oikeastaan erittäin tyytyväinen siihen, kuinka isolla skaalalla siellä mennään. Mulle ainakin Talesin ja Elegyn tärkimpiä vaikuttimia oli se, että siellä oli sitä kliiniä laulua ja sitten siellä oli semmoista rankempaa laulua. Sitä on ehkä vähän jäänyt kaipaamaankin noilla edellisillä Amorphis-levyillä. Sopii hyviin että siellä on sellaista karjuntaa ja sitten ihan sellaista viemäriörtsyä, kliiniä laulua ja sitten siellä on vielä kaikenlaista pientä kuoronpoikasta. Hyvin on kyllä Tomi tehnyt laulut, ei siinä muuta voi sanoa.

Sanden mukaan Eclipse myös nivoo hyvin yhteen yhtyeen tuotannon ja livetilanteessakaan ei kontrasti vanhan tuotannon kanssa ole niin suuri. Vaikka yhtye on aina soittanut biisejä kaikilta levyiltään, saattaa tuotannon monimuotoisuus joskus aiheuttaa hämmennystä.

- Kun me kuitenkin esitetään Talesin ja jopa Karelian Isthmuksen biisejä, niin se helpottaa huomattavasti, että on tuoreempia biisejä, missä on myös örinää tai tuollaista rankempaa laulua. Ne ei tunnu sitten niin irrallisilta, tai no, ei nyt välttämättä irralisilta, onhan nuo suosittuja levyjä. Mutta aina välillä, kun ollaan esitetty vaikka neljä biisiä peräkkäin, missä ei ollenkaan örinää ja sitten kun tulee ensimmäinen örinäbiisi, niin siellä on aina ihmisiä , jotka ihmettelee, että mikäs juttu tää on. Nyt sitä ei tarvitse niin hirvieästi ajatella sitä asiaa. Tuonelallahan oli vielä vähän örtsyä, mutta parilla viimeisellä levyllä oli sitten vain kliiniä laulua. Mutta erittäin hyvä, että nyt ollaan tuotu vähän rankkuutta takaisin.

Eclipse on kaupoissa tytöt ja pojat, joten suosittelen hakemaan sen hyllyyn välittömästi. Tähän loppuun voisin vielä juuri saamani Scorpionsin Platinum Collectionin innoittamana tiedustella Amorphiksen viiksipolitiikasta, se kun näyttää olevan aika dominoiva tekijä äijien ulkoisessa habituksessa.

- Näin on. Kaiken muun voi ajaa, mutta ei viiksiä. Kun me oltiin viimeksi jenkkirundilla, niin siellä katsotuin video oli varmaan Scorpionsin World Wide Live, suosittelen kenelle tahansa hevistä tai mistä tahansa tykkääville, se on ihan klassikko. Se on huippuhyvä, kaikkien bändivideoiden äiti tai isä. 

Osta tämä levy CDON:ista