|
NEIL YOUNG WITH CRAZY HORSE: AMERICANA / Reprise Records |
|
|
Lähettänyt Jaakko Silvast
Luettu 573 kertaa.
|
|
10.08.2012 |
   1
Ydinkysymys: Millä puolen jorpakkoa tallaat?
Kanadalaissyntyisen rock- ja folk-konkari Neil Youngin tuorein hengentuote kolahtaa tai ei kolahda riippuen siitä, kummalla puolen Atlanttia olet syntynyt. Nimensä mukaisesti aidon yhdysvaltalaisuuden hengen mukaan tehdyn Americanan voi yhtä lailla kokea uuden mantereen kansanmusiikin juuria kunnioittavaksi ylistyslauluksi tai sitten punasinivalkoista patriotismia tursuavaksi tyhjänpäiväiseksi manööveriksi.
Americana koostuu yhdestätoista maanläheisestä bändiversiosta perinteikkäitä, pääosin yhdysvaltalaisia folk-lauluja. Levy on soitettu äärimmäisellä treenikämppä-fiiliksellä jammailupohjalta hiukan hapuilevine biisialoituksineen ja snadisti jäljessä laahaavine rumpukomppeineen. Tosin kun herra Young Crazy Horsensa kanssa pääsee vauhtiin, jyskyttää raidoista jokainen maaliinsa kuin vanha höyryveturi.
Vaikka Americana tuulahtelee vanhaa amerikkalaista uudisraivaajahenkeä ja puhelee kuulijalle vaikuttavia kansantarinoita, on se biisisovituksiltaan aivan helvetin yksitoikkoinen. En oikein edes tajua, miten Young joukkioineen on saanut lanattua niin koukuttomiksi sellaiset lapsuudestakin tutut laulut kuten Oh Susannah ja Tom Dula. Biisit tunnistaa juuri ja juuri lyriikoista, mutta siinä se. Levyn päättävä tulkinta God Save the Queenista on ainoa sikäli järjellinen tekele, että siinä särökitara ajaa päämelodiaa kuten sen kuuluukin.
Americanan ansiot jäävät soittopuolen lisäksi vanhojen klassikkokappaleiden sanoituksiin. Vanhat kansantarinat ovat toki mielenkiintoisia kiehtovan traagisesta näkökulmasta, ja vaikka ne pitäisikin lukea levynkansivihkosta, kuuntelisin mieluummin taustalla kappaleiden alkuperäisversioita kuin melodisesti ilmeettömiä uudelleen puntarointeja.
Neil Youngin kotisivu
|
