No rummuista ja kitarasta tietenkin, hittojakos siinä. Kotimainen duo Toot Toot vannoo yksinkertaisuuden nimiin. Kun melodiat kulkevat ja energiataso on kohdillaan, eivät biisit tarvitse kuorrutuksekseen turhaa kikkailua. Näin pelkistetyssä räimeessä testataan myös biisintekijöiden ja muusikoiden taidot. Toot Toot aloittaa taipaleensa lupaavasti, mutta jättää vielä sopivasti petrattavaa.
Kymmenen kappaleen lätty rullaa alusta loppuun kuin hysteerinen höyryveturi. Mukaan mahtuu vaikutteita niin grungesta, melodisesta punkista kuin hardrockistakin. Välillä meininki on silkkaa alkuaikojen Metallicaa, välillä naivistista liimanhaistelua Ramonesin tyyliin. Poukkoilu on toisaalta hauskaa ja pitää mielenkiinnon yllä. Pelkkä rumpujen pauke ja kitarointi saattaisi parin biisin jälkeen tylsistyttää, jos kaavaan ei tehtäisi poikkeuksia. Toisaalta kaipaisin musiikkiin hiukan enemmän punaista lankaa, sitä jäljittelemätöntä Toot Toot -saundia, josta en vielä tämän levyn jälkeen aivan pääse jyvälle.
Energisen ja nälkäisen olon levy kyllä jättää. Näiltä tyypeiltä on lupa odottaa ihan mitä tahansa. Toivottavasti bändin oma ääni vahvistuu ja mukaan ei laiskuuksissa sotkettaisi turhia äänivalleja ja tarpeettomia tehosteita. Pisteet erikseen vielä mahtavasta levynkannesta. Kuva virittää odotukset saksalaisen polkkateknon ja H.P. Baxxterin suuntaan. Sellaisella ironisella, hiukkasen hipsterillä ja pervolla tavalla.
