   4
Ydinkysymys: Mitä levynkannet oikeastaan kertovat levyn sisällöstä?Sweet heart, sweet
light -albumin ulkoasu ja käsitys Spiritualizedin historiasta luovat mielikuvan
vaikeasti lähestyttävästä yhtyeestä. Musiikki itsessään on kuitenkin
harvinaisen perinteistä ja miellyttävää.
Sweet heart, sweet
light on yhtyeen seitsemäs pitkäsoitto. Keulahahmo Jason Pierce alias J.
Spaceman on vaikuttanut Spaceman 3 -yhtyeessä, josta herran
mielikuvituksellinen nimikin on peräisin. Albumin yleistunnelma on hyvin
maanläheinen, mutta ei millään muotoa tylsä. Kappaleissa on särmää ja tyyliä,
josta huokuu pitkään alalla työskennelleen itsevarma ote musiikin
kirjoittamiseen. Tulkitsijana Pierce ei ole mitenkään ainutlaatuinen, mutta
hänen laulusoundinsa on mielenkiintoinen kombinaatio rosoisuutta ja pehmeyttä.
Intron jälkeen
kuultavan Hey Janen keskivaiheilla tunnelma on vaarassa muuttua sekavaksi
kakofoniaksi, jota ei mielellään kuuntele, mutta onneksi kappale viedään
kunnialla loppuun ilman suuria taiteellisia kikkailuja. Myös Little Girl on
perinteistä popmusiikkia jousisovituksilla ja taustakuorolla varustettuna.
Kappaleiden tekstit vilisevät mielenkiintoisia vastakkainasetteluja.
Esimerkiksi sentimentaalisen Little Girlin alussa kuullaan karu toteamus
”Sometimes I wish that I was dead.”
Too Late on laulu
toivottomasta rakkaudesta. ”My mama said” -asetelma tuo kappaleeseen hauskan
sävyn, ikään kuin Pierce olisi pikkupoika, joka mukisematta ottaa vastaan äidin
neuvoja elämän isojen kysymysten äärellä.
Yksi albumin
parhaista kappaleista on Mary. Sinänsä yksinkertaisista elementeistä rakennettu
kappale kätkee sisäänsä kipeän tarinan.
Albumin
loppupäässä kuullaan kaksi gospelhenkistä kappaletta, joista ensimmäinen Life
is a Problem on kylläkin astetta rajumpaa gospelia: ”Jesus won´t you be my bullet and gun? Shoot all the sinners
down” Pierce anelee. So Long You Pretty Thingin teksti muistuttaa puolestaan rukousta.
www.myspace.com/spiritualized
|
