|
ADAM LAMBERT: TRESPASSING / Sony Music |
|
|
Lähettänyt Jani Sipilä
Luettu 544 kertaa.
|
|
18.06.2012 |
   3
Ydinkysymys: Onko Adam Lambertissa aineksia supertähdeksi?
Vaikka Adam Lambert nousi julkisuuteen osittain ei-musiikillisten seikkojen ansiosta, miehen debyyttilevy tehtiin huolella ja se piti sisällään monta hittiä, jotka liikuttivat ihmisiä niin diskovalojen loisteessa kuin teini-ikäisten tyttöjen makuukammareissakin. Mikäs siinä, kappaleet olivat kelvollinen yhdistelmä rockia ja diskoa.
Trespassing ei rockaa samalla tavalla kuin edellinen albumi, vaan Pharrel Williamsin ja kauttaaltaan käsittämättömän kovan ja laajan tekijäjoukon voimin tehty kokonaisuus tuo mieleen niin George Michaelin kuin myös Michael Jacksonin tuotannon. Samanhenkisyys tulee esille erityisesti rytmikkyydessä ja sovituksissa, jotka kumartavat popin kuninkaiden suuntaan yllättävän härskisti. Musta musiikki toimii selkeänä punaisena lankana, vaikka levylle mahtuu myös perinteisempiä elektropop-kappaleita, joissa tarjotaan pulssia ja helppoa sanomaa tanssilattioita varten.
Adam Lambert ei ole mikään erinomainen laulaja, vaikka hoitaakin tonttinsa kohtuudella. Julkisuusarvo tekee tehtävänsä ja Lambert on toki kiinnostava persoona, jolla on todistetusti tähtipotentiaalia enemmän kuin monella pitkän linjan muusikolla. Suomalaiset seuraavat Lambertia monestakin syystä, mutta miespuolisia kansainvälisiä poptähtiä ei ole tällä hetkellä kovinkaan monta. Nyt eletään naisten aikaa.
Lambertin musiikillinen osaaminen on vahvojen tukijoukkojen kannattelema ja se kuuluu hyvässä lopputuloksessa. Levyn heikoin ominaisuus on ajan hengen mukaisesti yleinen ongelma: kappaleiden välillä ei ole keskinäistä yhteyttä.
Kotisivut
|
