|
MUSTASCH: SOUNDS LIKE HELL, LOOKS LIKE HEAVEN / Sony |
|
|
Lähettänyt Virve Nyyssönen
Luettu 571 kertaa.
|
|
15.03.2012 |
   4
Ydinkysymys: Kliseillä kaahailua, kelmeää kuolonkankeutta vai kelpo rockia?
Mustaschia jonkinmoisen despoottisen pikkudiktaattorin elkein luotsaava, laulaja-kitaristi Ralf Gyllenhammar, on tällä kertaa myös tuottanut bändin uutukaisen. Miksauksesta puolestaan on huolehtinut Stefan Glaumann joka on miksannut aiemmin sellaisia suuruuksia kuin Apocalyptica, Rammstein, ja Within Tempation.
It´s Never Too Late lupaa introssaan taivaallista rauhaa, mutta paljastuu biisin edetessä raskaasti runttaavaksi rockpläjäykseksi. Dead Againia puolestaan vaivaa nimensä mukainen kuolonkankeus. Tahmean hidas tempo selittyy kuitenkin aiheellaan, vanha mies ei krapulassaan kummempia kevätjuhlaliikkeitä kärsisikään tehdä.
"Whiskey, wine, and drafted beer / never, no more".
Skål to that!
Morning Starin kanssa kävimme Mustaschin kanssa mielenkiintoisen vuoropuhelun: "The sun and the moon, I´ll take them down for you...", Gyllenhammar lupaili. Kaikki kliseet samaan biisin, ootko nyt tosissas, ihmettelin.. "Now listen honey, I`m serious" ... Ja heti perään koko joukko lisää tyhjyyttään kiliseviä kliseitä. Niistä Mustaschilla tuntuu olevan jonkinlaista ylitarjontaa. Yksi levyn toimivimmista biiseistä, sinkuksi lohkaistu The Challenger:kin on saanut kuvituksekseen käytössä kuluneita ideoita vilisevän videon nopeine autoineen ja kauniine, pitkäkoipisine naisineen. C´mon, eikö maailmassa tosiaankaan muka olisi mitään muuta rockvideoon sopivaa teemaa?
Vaikka Mustasch ei varsinaisesti pyri luomaan mitään uutta, vaan lainailee kliseiden joukkoon selkeästi havaittavia vaikutteita muilta M-sarjan bändeiltä: Megadeth, Monster Magnet, Motörhead, Metallica, se onnistuu silti kuulostamaan tunnistettavasti itseltään. Murisevalta ja syntisen mehevältä.
Ja jos ilmeiset puutteet innovatiivisuudessa pystyy unohtamaan, ja keskittyy pelkkään musiikin luomaan fiilikseen - ynnä poikkeuksetta erinomaisen luontevasti eteneviin sävellyksiin - tarjoaa Mustasch uusimmillaan kieltämättä kelpo annoksen menevän rapsakkaa, positiivisesti virittynyttä ruotsalais-rockia. Esimerkiksi I don´t hate You:n tahtiin on helppo kuvitella Gyllenhammarin tyylinen reteä rokkihahmo kaahailemaan kuumia kesäkatuja, viikset villisti vastatuulessa väpättäen.
Ja totta tosiaan. Löytyyhän sitä erikoisuuttakin lopulta. Northern Link, päättää nimittäin levyn ruotsinkieliseen säätiedotteeseen(!). Että kaikki varmasti muistaisivat mistä ilmansuunnasta ne rouheimmat rockbändit tulevat, helvete!
P.s. Huhtikuun alussa Mustaschin live-esiintymistä on mahdollista ihastella Helsingin, Tampereen ja Oulun keikoilla sekä myöhemmin kesällä vielä Turun Ruisrockissa.
www.mustasch.net
|
