Albumin ensimmäisen kappaleen (In The End) There´s
Only Love huolettoman iloisesta tunnelmasta tulee heti mieleen Brainstorm.
Ewert And The Two Dragons on kuitenkin monta askelta mainittua yhtyettä edellä.
Kappaleessa kuultavat taustalaulut ja taustalla läpsyttävät rytmikkäät
taputukset ovat varmasti viimeistä silausta myöten harkittuja, mutta lopputulos
kuulostaa joka tapauksessa mukavan maanläheiseltä.
Albumin nimeä kantavassa Good Man Downissa Ewert
Sundjanin komea laulusoundi soi tummana. Lauluharmoniat värittävät
soundimaailmaa, ja yhtye leikittelee kiitettävästi soittimillaan melodiaa
varioiden Käsien taputukset sekä akustisen kitaran ja laulun vuoropuhelu luovat
etäistä kansanmusiikkitunnelmaa.
Jolene on rakkauslaulu, jossa rakkauden kohde on
asetettu ovelasti nurinpäin. Toisin sanoen laulaja ei haikaile kenenkään
perään, mutta hänen peräänsä haikailee tämä Jolene. Kellopeli elävöittää melodiaa
ja toimii piristävänä rytmittäjänä taustalla hakkaavan rumpukompin rinnalla.
Albumin syvällisin kappale on Panda, jossa peräikkäin asetetut hienon kuuloiset
lauseet eivät kuitenkaan muodosta selkeää tarinaa. Burning Bush on kaikessa
vähäeleisyydessään riisuttu kappale, jossa Ewertin laulajan lahjat pääsevät
hehkumaan.
Albumin kappaleet on sovitettu osittain 1960-luvun
hengessä. Folk-, pop- ja indievaikutteet ovat sulassa sovussa keskenään.
Kappale Sailor Man osoittaa, että yhtye on taitava myös sovitustyössä.
Tunnelmaa nostatetaan yksinkertaisilla elementeillä. "I wouldn´t wanna
spend a day without this love" jää mieleen albumin kauneimpana lauseena.
The Rabbit -kappaleen intro tuo äkkiseltään mieleen
Pink Floydin Moneyn intron, jossa kassakoneet kilisevät keskenään. Albumin
keskivaiheilla tunnelma on vaarassa hiipua, mutta Road To The Hillin ketterä,
klassisesta pianomusiikista ammentava pianosäestys piristää jälleen tunnelmaa.
www.myspace.com/ewertandthetwodragons
