|
STALA & SO, KINETIK CONTROL, END OF YOU (TAVASTIA 16.3.2011) |
|
|
Lähettänyt Sini Hytönen
Luettu 1038 kertaa.
|
|
31.03.2011 |
Kolmen keskenään erilaisen kotimaisen bändin yhdistelmä kuulosti etukäteen hyvin mielenkiintoiselta, eikä illasta missään nimessä tullutkaan tylsä. Vaikka korkea lipun hinta karkoitti kaikki kaverit, päädyin silti saapastelemaan Tavastialle ypöyksin.
Euroviisujen finaaleihin asti selvinnyt ex-Lordi rumpali Sampsa Astalan Stala & So ei onnistunut houkuttelemaan paikalle kuin kourallisen yleisöä, mutta vanhan koulukunnan glam rock oli silti periaatteessa toimivaa. Astalan ääni tuntui olevan koko ajan käheä ja epävireinen, mutta yhtye antoi itsestään lavalla iloisen ja huolettoman kuvan ja oli ulkoasultaankin täysin tyylilleen uskollinen. Keulamies Sampsa Astala soitti välillä akustista kitaraa, mutta ei onnistunut saamaan yleisöä kovin hyvin mukaan. Yhtye nauttii siitä mitä tekee, mutta ehkä yhtyeen kappaleet eivät toistaiseksi ole mitään kovin erikoisia. Edes levyltä kuunneltaessa niistä ei jää mitään mieleen.
Muutama kuukausi sitten uuden levyn julkaissut Kinetik Control on siirtynyt hieman rockimman musiikin pariin, eikä keikalla pahemmin kuultukaan debyyttilevyn elektronisvivahteisia kappaleita. Yhtye yllätti positiivisesti, sillä superenerginen show tempaisi kuin väkisin mukaansa ja pisti lantion keinumaan tarttuvan rockin tahdissa. Uuden levyn kappaleet kuulostivat livenä paljon suuremmilta kuin levyltä kuunneltuna ja jyräsivät eteenpäin vahvasti. Kappaleista paljastui uusia mielenkiintoisia puolia, ja yhtye esitti muutamia ennenjulkaisemattomia sävellyksiä, jotka kuulostivat erittäin toimivilta. Yhtyeen soitto kulki hienosti ja laulajan taidot eivät jääneet epäselväksi. Tätä täytyykin saada nähdä lisää, yhtye on maineensa veroinen esiintyjä.
Suurin odotukseni End Of You ei oikein kyennyt täyttämään sitä tonttia, jota olisin heiltä odottanut. En ollut koskaan nähnyt yhtyettä livenä, joten ehkä odotukseni erilaiset. End Of You ei onnistunut oikein saamaan showtaan liikkeelle koko aikana, vaan touhu tuntui jäävän osaksi puolitiehen. Väsyneen ja lakonisen oloinen soitanto jätti tututkin biisit hieman etäisiksi ja energia puuttui tyystin. Yhtye tuntui olevan omissa maailmoissaan, ja kappaleet eivät lähteneet soimaan niin isosti kuin olisi toivonut. Ehkä End Of Youn kappaleet sopivatkin paremmin yksinäiseen fiilistelyyn kuin esitettäväksi isolla lavalla. Yhtye yritti silti kaikkensa ja tuntui kuitenkin nauttivan soittamisesta. Myöhään venynyt keikka aiheutti ihmisten lähdön jo ennen keikan loppuhetkiä, mutta ainahan End Of You:ta voi kuunnella lisää kotona levyiltä, joilla musiikki toimii hieman paremmin.
|
