Tamperelaisyhtye Manzana julkaisi kolmannen albuminsa syyskuussa. Industrialvaikutteista pop/rock/metallia soittavan bändin omaperäiseen ja monipuoliseen soundiin ei voi olla ihastumatta. Industrial Hippies sisältää yhdeksän biisiä, joissa on yllättävä tyylinsä kuitenkaan maanläheisyyttä unohtamatta.
Vivahteita löytyy mm. simppelistä perus-rock'n'rollista (Good Times On The Run), Stratovarius-hevistä (Evil Inside), pomppumetallista (Speed Up The Train) sekä tangosta ja kansanmusiikista (Mother Can't Rock ja Killer Baby). Seiskakappale Pretty Little Partner In Crime saa jopa hetkeksi miettimään, vieraileeko Shakira levyllä.
Musiikkiteollisuus on pullollaan ns. ”tyttörockbändejä”, joiden laulajat vinkuvat rasittavalla kissantappoäänellä glitterit kitaroistaan varisten luullen sen olevan kovinkin rock. Manzana on kyseisen porukan kiusaksi sekä kuuntelijoiden pelastukseksi erittäin tervetullut poikkeus. Laulaja Piritta Lumouksen äänirepertuaari taipuu Animal Alphalle ominaisesta häiriintyneestä rääkymisestä aina kauniiseen ja syvälliseen tulkintaan tukenaan kitaristi Henri Virsellin, basisti Wirzeniuksen sekä rumpali Tomi Ylösen taustalaulut. Näidenkin kahden esimerkin väliltä Lumouksen ääninäyttelemisestä löytyy hienoja sävyjä niin paljon, että mieleni tekisi melkein ottaa vertailukohteeksi Poliisiopisto-leffojen äänitehostevelhona häärännyt Michael Winslow (tietysti omaan kategoriaansa lukittuna).
