 Ismo Alanko Teholla -yhtyeen uusi levy Onnellisuus on juuri julkaistu. Levynjulkaisutilaisuudessa Alanko sanoi kuunnelleensa levyä edellisenä päivänä ensimmäisen kerran pitkään aikaan ja huomasi sen olevan "vitun hyvä".
Mistä teema lähti?
- Oli semmonen tunne, että halus tehdä jotain kohottavaa, optimistista materiaalia. Mä näen päässäni visioita, mielikuvia musiikista. Mä koin sen optimistiseksi, mutta silti särmikkääksi. Siinä on maailma kaiken karuutensa keskellä läsnä, ei mitään sievistelyä. Nyt mulla on aika tehdä tällaista musiikkia sen sijaan, että rypisin maailman pahuudessa.
- Se oli lähtöajatus, ei ollut tarkoitus että se peittää kaiken alleen. Vilpitön, aito tunne elämästä, haluaa nähdä asiat optimistisesti. Mukaan tulee kaikki maailman kuona. Onnellinen loppu on kuulijan korvassa.
Mitä mieltä olet sellaisesta ajatuksesta, että "jos onnellisuutta ajattelee, sen menettää"?
- Kuulostaa hirveän suomalaiselta, itku pitkästä ilosta. "Kell' onni on se onnen kätkeköön".
Onko onnellisuus tabu Suomessa?
- On se tabu jollain tavalla. On paljon arkaluonteisempaa ja vaativampaa laulaa onnellisuudesta, kuin että maailma palaa, ihmiset tappaa toisiaan.
- Onnellisuus on sitä, että elää onnen kanssa. On kaksi vaihtoehtoa. Jos ei tunne itseään onnettomaksi, on onnellinen. Sitä ei huomaa itse kuin vasta kun sen kadottaa. Onnellisuus ei ole samaa kuin ekstaasi, hetken hurmio, järjetön riemu. Jos sen ajattelee riemuna, hetken hurmiona, elämä kuluu sen tavoittelussa. Kaks viikkoa kännissä tropiikissa, 11 ja puol kuukautta kituutusta.
- Onnellisuus on olemassaolon hyväksymistä. Jos hyväksyy että on olemassa, ei oo kauheen ahdistunut, on viivan sillä puolella, että on onnellinen.
Saitko veljesi Ilkan uusimmasta levystä idean tehdä tanssittavampaa musiikkia?
- No en kyl todellakaan, se tuli Teholta. Tuottaja Riku Mattila, Teho ja minä tehtiin levy kolmestaan, Riku vaikutti siinä missä mekin. Meidän yhteinen missio oli tehdä rytmimusiikkia, haluttiin repiä Tehon rummutuksesta ja instrumenttivalikoimasta kaikki irti, tehdä rytmien ilotulitusta.
Miten levyn äänityspaikka vaikutti sen sisältöön?
- Yleensä se vaikuttaa käytännössä aika vähän. Itse työskentely tapahtuu seinien sisällä. Välillisesti se voi vaikuttaa, kun ikkunasta näkyy metsä ja meri siintää, tulee syksy ja katselee kun vuodenajat vaihtuu. Tulee vapautuneempi olo, kun ei ole sitä teollisuusalueen ikkunattoman kopin angstia omassa päässä.
Missä olisi hienointa äänittää levy?
- Joskus ois kiva kokeilla jossain tropiikin unelmamestassa merenrannalla, huippustudiossa. Eri asia saisko siellä tehtyä mitään.
 Mistä lähti idea Mannerlaatat-kappaleeseen?
- Se on yleiskuva nykymaailmaan meikäläisen vinkkelistä, hyvin tajunnanvirtatekstiä. Se on fresko tästä ajasta. Toisaalta sen voi ajatella presidentin yksinpuheluksi, ja joku on taas kokenut sen rakkauslauluksi. En tiedä omista sanoituksista, annan tulla vaan. Vähemmän kerron selkeitä tarinoita, joissa on alku ja loppu. Kerron tunnelmia ja tuokioita. Se on fresko maailmasta vuodelta 2010, pienen ihmisen ahdistuksesta muuttuvassa maailmassa.
- En muista enää miten päin se meni, mistä aloitin, mutta Mannerlaatat viittaa Arto Mellerin runoon, jossa sanotaan "Tunnetko kuinka mantereet liikkuu yössä". Se on niin vahva kuva, että siitä lähti oma juttu.
Tuleeko Hullun paperit -biisistä sinkku? Se on sävelletty kuin radiohitti, vaikka sanoitukset eivät ehkä olekaan ihan sellaiset.
- Hauska kuulla että sä ajattelet noin, mutta mä luulen että se on ihan liian omituinen, mä luulen että se on liian haastava. En ota kantaa, se on liian outo maailma. Mä teen vaan musiikkia. Se on muiden asia miettiä. Mä yritän tehdä hyviä albumikokonaisuuksia. Tällä levyllä tosin mikä tahansa biisi vois olla sinkku, ei oo mitään 20 minuutin progejärkäleitä.
Veljesi Ilkka on mukana Kuorosota-ohjelmassa. Lähtisitkö itse mukaan?
- Jos nyt ois pyydetty, en ois lähtenyt. Liikaa muuta. En osaa vastata. Riippuu elämäntilanteesta, jos ei ois muuta tekemistä.
Onko sinua pyydetty vastaaviin ohjelmiin?
- Onhan pyydetty vaikka mihin, oon kieltäytymisen mestari. Jengi on säästynyt hyviltä nauruilta, kun en oo mennyt tanssimaan tähtien kanssa.
Olet tehnyt lähiaikoina dubbaustakin, piirrettyyn elokuvaan Ponyo rantakalliolla.
- Pyydettiin tekemään ja se vaikutti mielenkiintoiselta. Olin nähnyt Miyazakin aikaisempia leffoja, ne on hienoja, niissä on vaikuttava tunnelma ja ne toimii sekä lapsille että aikuisille. Mua houkuteltiin sillä, että se meren haltia on mun näköinen.
Tekisitkö lisääkin dubbausta?
- No miksei, miksei, se oli hyvin erilaista kuin muusikon työ. Nopeeta ankaraa duunia, tein just niin kuin ohjaaja sanoi. Ei taiteellista vapautta ja rytmillisesti hirmu rankkaa. Siinä muusikon tausta tietysti auttoi.
Lähtisitkö näyttelemään noin muuten?
- En missään tapauksessa.
Minkä vanhoista yhtyeistäsi haluaisit kasata kokoon uudestaan?
(Nauraa, miettii pitkään.)
- Jos nyt tällä hetkellä en mitään. Ei oo kaipuuta menneisyyteen. Niitä bändejä ei oo menetetty, niistä on luovuttu.
Varmaan kuitenkin usein pyydetään?
- Kyllä pyydetään. Hassisen Konetta ja Sielun Veljiä pyydetään säännöllisesti. Se bändi jonka kanssa on ollut hauskinta oli Säätiö pari ekaa vuotta, se oli ratkiriemukasta tien päällä. Se jos ois pakko. Mä ajattelen tässä nyt omalta, en yleisön kannalta.
 Lempikeikkapaikkasi? Klubi, konserttisali, festarit...?
- Se on vähän niin, että kaikilla on puolensa. Hyvä, keskikokoinen tai pienehkö klubi, sellanen 300-1 000 ihmisen klubi jossa on hyvät puitteet on omalla tavallaan ihanteellinen, jos haluaa hurmoksellisia kokemuksia ihmisille.
- Konserttisaleissa voi keskittyä ainoastaan musaan, voi tehdä visuaalisia asioita. Kaikki kuuluu ja näkyy hyvin, voi keskittyä olennaiseen. Voi operoida isosta pieneen, voi soittaa hiljaakin. Mitä oon saanut palautetta, konserteista ihmiset saa eniten irti.
- Festarit on sitten taas enemmän kollektiivisia kokoontumisajoja kuin musaa varten. Mulla on hyvin vähän hyviä elämyksiä festareilta musiikin kuuntelijanakaan. Jos katot kymmeniä bändejä päivässä, se laimentaa kokemusta verrattuna keikkaan, joka on kokonaisvaltaisempi tapahtuma.
Mitä instrumenttia haluaisit osata soittaa?
- Lähinnä mä toivon, että niitä mitä mä soitan osaisin soittaa paremmin. En nuorena ollut kova harjoittelemaan, en ottanut haltuun mitään, paitsi ehkä sellon. Me harjoitellaan todella paljon Tehon kanssa, vietetään järjettömän monta tuntia kellarissa saadaksemme jutut toimimaan.
Mistä aiheesta et tekisi biisiä, vai voiko mistä vaan tehdä?
- No kyl lääketieteellisestä operaatiosta biisin tekeminen menis kikkailun puolelle vahvasti. Biisin lähtökohta voi periaatteessa olla mikä tahansa vaan. Umpisuolileikkaus on sellainen, mistä en tekis. Meinasin sanoa hiihtokilpailut, mutta vois siitäkin saada biisin.
- Biisien teko ei oo kolumnien kirjoittamista. Voi olla näkemyksiä maailmasta, mutta se on väärä foorumi mielipiteiden julistamiselle.
www.ismoalanko.com |
