|
LARS ERIC MATTSSON: "CD-LEVY ELÄÄ ENÄÄ MUUTAMAN VUODEN" |
|
|
|
Kirjoittanut Jani Sipilä
|
|
12.01.2010 |
 Olet johtanut kitaramusiikkiin keskittynyttä levy-yhtiötä nyt jonkin aikaa, ja olet samalla myös itse muusikko. Onko kahden eri uran yhteensovittaminen hankalaa?
- No, tunnit meinaavat käydä päivässä vähiin. Bisnespuoli on oman musiikkiurani etusijalla kiireisimpinä aikoina. En suunnitellut, että tässä kävisi näin., kaikki on vain tapahtunut. Enkä tiedä, onko se hyvä vai huono asia…
Kuunteletko toisten tekemää musiikkia muusikon vai A&R –ihmisen korvin?
- Ehkä se on sekoitus molempia. Mutta erottelen vapaa-ajan kuuntelun ja demojen kuuntelun toisistaan. En koskaan kanna demoja mukanani silloin kun en työskentele satunnaista autokuuntelua lukuun ottamatta. Olen oppinut, että levy-yhtiön kannalta otollinen musiikki ei aina ole omaa suosikkimusaani. Oma musiikkimakuni on paljon laajempaa ja jossain määrin täysin toisenlaista kuin Lion Musicin tyyli.
Hard rock ja kitaramusiikki eivät ole kovinkaan muodikkaita tällä hetkellä. Onko Lion Musicin toiminta taloudellisesti tuottavaa ja miksi ylipäätään kiinnostuit kitaramusiikista?
- Mielestäni millä tahansa musiikilla on erittäin vaikeaa tehdä tulosta nykyisin, mutta uskon samalla, että rahanteon takia ei kannata liikkua kovin kauas levy-yhtiön musiikillisista juurista. En ole koskaan tehnyt tätä tullakseni rikkaaksi...
- Kasvoin Deep Purplen ja Jimi Hendrixin hard rockin, mutta toisaalta Emerson Lake and Pamerin tyylisen progen parissa ja näiden artistien takia teen nykyistä juttuani. Mutta en ole liian ahdasmielinen, joten voin ehdottomasti työskennellä toisenlaisenkin musiikin parissa, vaikka en usko että Lion Music muuttaa tyyliään kovinkaan paljoa.
Mikä antaa sinulle inspiraation uuteen musiikkiin? Miten teet biisisi?
- Minun pitää potkia itseäni työskentelemään. Yleensä alku on vaikeaa, mutta sitten nappaan kiinni jostain mielenkiintoisesta jutusta ja inspiraatio alkaa virtaamaan minussa. Yritän löytää aina jotain uutta musiikkini joka kerta, kun alan työstämään uutta levyä. Toisaalta sekoitan aina myös vanhoja elementtejä uusiin juttuihin. Lähinnä uusilla asioilla tarkoitan sellaista, mitä itse en ole aikaisemmin tehnyt.
Miten itse treenaat? Kuinka arvotat soittotaidon verrattuna melodiaan kuunnellessasi musiikkia?
- Yritän pitää soittaessani hauskaa, joten yleensä jammailen jonkin bluesbiisin päälle mielummin kuin soitan asteikoita läpi. Mutta äänittäessäni minulla on yleensä aina jokin juttu, jota minun pitää treenata ennen kuin saan sen kulkemaan. Omien ideoiden toteuttamiseen saattaa mennä kauankin. Kuulen aina melodiat päässäni ensimmäiseksi, yritän vasta sen jälkeen saada oikeanlaisen soundin juttuihin.
Mitä ajattelet soittamisesta livenä?
- Se eroaa täysin äänittämisestä. Pidän itse vapaammasta ja jammailevammasta livesoitosta, kun että yrittäisin kopioida levybisejä nuotista nuottiin. Aiemmin soitin paljon keikkoja, mutta viime aikoina se on jäänyt, koska siihen on ollut mahdotonta löytää aikaa.
 Piratismi on hiljalleen tappamassa musiikkiteollisuutta. Miten näet piratismin tulevaisuuden?
- En todellakaan tiedä. Uskon, että menee todella kauan, ennen kuin asiat muuttuvat parempaan suuntaan. Ainoastaan vanhemmat bändit tuntuvat tekevän isoja kiertuita. Nuorille bändeille ei tahdo löytyä tarpeeksi suurta fanipohjaa kiertämiseen, joten näemme tulevaisuudessa enemmän vanhoja rokkareita ja vähemmän nuoria. Se on sääli nuorempien muusikoiden kannalta...
Koska työskentelet musiikin parissa koko ajan, miten rentoudut?
- Katselen elokuvia ja tv-uutisia... Yritän myös pyöräillä, jos vain siihen on aikaa.
Ketkä ovat sinun suosikkiartistejasi?
- Minulla ei oikein ole enää ketään omia suosikkeja. Ennen mainitsin aina esimerkiksi Uli Jon Rothin, mutta totuus on että en ole kuunnellut häntä enää vuosiin. Autossa kuuntelen yleensä Dream Theateria ja 70-luvun Al DiMeolaa, mutta myös jazzia ja klassista musiikkia.
Mitä kitaroita ja kamoja itse käytät?
- Ehdoton suosikkikitarani on Valley Artsin 90-luvun alun custom-kitara, vai oliko se 80-luvun lopulta... Käytän myös Boelin hollantilaista käsintehtyä 7-kielistä ja kovasti modattua Fenderin Stratocasteria. Minulla on noin 15 kitaraa ja bassoa, jotka olen hankkinut vuosien saatossa.
Pidän Cry Babyn wah wahista. Tällä hetkellä olen etsimässä uutta vahvistinta. Luultavasti hankin jonkin tasasuuntausputkivahvistimen.
Miten näet omasi ja Lion Musicin tulevaisuuden kymmenen vuoden päästä?
- Vaikea kysymys, toivottavasti olen hengissä, enkä ole totaalisen kyynistynyt! Uskon, että kymmenen vuoden päästä työskentelen paljon vähemmän kuin nyt, ainakin toivon niin. Kaikki riippuu siitä, kuinka levymyynti kehittyy. Jos levyjä myydään vähemmän, luulen julkaisevani niitä myös vähemmän. Minun ei tarvitse tehdä tätä, joten jos homma ei ole hauskaa, lopetan.
- Vakavasti puhuen, uskon että cd-levy elää enää muutaman vuoden. En usko, että mp3 on musiikin tulevaisuus, koska se on aika huono formaatti. Uskon, että jotain aivan uutta, parempaa ja ennennäkemätöntä on tulossa, joka pyyhkäisee meidät kaikki vanhat tekijät pois.
Käännös: Jarkko Ambrusin
www.lionmusic.com
|
