|
PÄÄ: VAHVA ELÄMÄNHALU / Rabbit ilsn records |
|
|
Lähettänyt Janica Brander
Luettu 740 kertaa.
|
|
11.03.2009 |
   3
Ydinkysymys: Kuinka pitkälle vahvalla halulla pääsee?
Pää on sympaattinen bändi jo siksi, että sen nimi on Pää. Päästä pitäisi kovin mielellään. Bändi tuottaa kuitenkin samanlaisen lempeän pettymyksen, kuin toinen persoonallista metallin kanssa flirttailevaa rokkia soittava poppoo Sydän, Sydän. Musiikki ei kuitenkaan ole tarpeeksi huonoa voidakseni pettyä kunnolla. Kiukuttaa. Päältä odottaisi jotain räjähtävän erilaista tai niin huonoa, että se on väkisinkin hyvää. Esimerkiksi Apulannan alkuaikojen tuotanto on tällaista kieli poskessa väännettyä autotallikamaa, josta ei voi olla pitämättä, vaikka biisit ovat sietämättömän huonosti soitettuja, laulaja luokaton ja lyriikat korneja.
Sen sijaan Pää jää kellumaan keskivaiheille. Levyn sisällöstä huomaa, että musiikkia tehdään tosissaan, ja nostan tälle asenteelle hattua. Pään ongelma on kuitenkin sama, kuin monilla keskivertobändeillä. Levyllä on vaikutteita nu-metallista ja grungesta, mutta vahva oma ääni jää puuttumaan. Vaikutteet ovat helposti jäljitettävissä, mutta se ei tee levystä unohtumatonta, persoonallista ja mielenkiintoista. Mieleenjäävimpiä paloja ovat Levyn avaava Super Power, Sata prosenttia ja Refleksit. Odotin paljon biisiltä Supernaaivi, mutta ehkä odotin vääriä asioita. Luvassa on hyvin tuotettua ja soitettua, varman päälle pelattua nuorta energiaa. Valitettavasti se hukkuu kaiken muun levy-yhtiöiden ovia kolkuttelevan nuoren energian joukkoon.
Toivon, että seuraavalla levyllään Pää uskaltaisi olla Pää ja bändin jätkät jättäisivät Nirvanansa ja Pearl Jaminsa hetkeksi levyhyllyyn. Alku on lupaava. Kuinka monella artistilla on pokkaa nimetä bändinsä Pääksi. Harva yhtye osaa nimetä biisinsä näin herkullisesti. Toivoinkin, että Pää jatkaisi rohkeammin valitsemallaan tiellä. Lisää hulluutta, lapsellisuutta ja suoraviivaisuutta lyriikoihin. Antaa Alangon, Wirtasen ja Yrjänän kirjoittaa angstissa kieriskelevää shamanismilyriikkaa. Minä pyydän Pää: kuunnelkaa Reginaa, vaikka se on jo liian suosittu ollakseen alternativea. Kiinnittäkää huomiota Iisa Pykärin nerokkaan yksinkertaisiin lyriikoihin. En kehota kopioimaan, mutta lainailut ja turhat rönsyt kannattaa karsia pois. Odotan mielenkiinnolla jatkoa.
http://www.paaband.com/
|
