|
OBITS: MOODY, STANDARD AND POOR / Sub Pop Records |
|
|
Lähettänyt Sini Hytönen Luettu 734 kertaa.
|
|
04.05.2011 |

    3
Ydinkysymys: Onko albumin nimi enne?
Obitsin jäseniä kuvaillaan veteraanitekijöiksi indie rockin saralla, ja yhtye osoittaakin hallitsevansa kyseisen genren perusasiat uudella albumillaan. Yhdysvaltaisen, ja tarkennettuna newyorkilaisen, yhtyeen toinen pitkäsoitto Moody, Standard and Poor sisältää tyylikkään kansitaiteen lisäksi sopivan räkäisellä punk-asenteella sävytettyä indie rockia.
Vokalisti Rick Frobergin terävä ja repivä huuto tuo Obitsin musiikkiin mukaan kaivattua röyhkeyttä, mutta jokin tuntuu silti pitelevän yhtyettä aloillaan, eikä kunnon rokkirevittelyyn missään vaiheessa päästä. Musiikki jääkin valitettavan vaisuksi, vaikka potentiaalia mahtipontisempaankin ilmaisuun olisi niin kappaleissa kuin muusikoiden taidoissakin. Sanoitukset ja tarttuvat riffit antavat odottaa jotain rohkeampaa. Kuuntelijan toiveisiin ei kuitenkaan täysin vastata. I Want Resultsissa tyydytään liian kilttiin vaadintaan, ja Beggin' Dogsissa rehvastelu jää kuin puolitiehen.
Nimi ei ole tässä tapauksessa enne, sillä standardituotteeksi tai kehnoksi ei albumia voi todellakaan kuvailla. Selkeiden hittikappaleiden osoittaminen tuottaa kuitenkin vaikeuksia. Vaisuudesta ja hittihelmien puutteesta huolimatta on tunnelma kuitenkin kohdallaan, ja Obits onnistuu vetoamaan huolettomalla rokkiasenteellaan. Moody, Standard and Poor vei jo ensipyöräytyksellä mielen kauas kevään viileydestä kesäisen kaupungin kuumille kaduille nauttimaan polttavasta auringonpaisteesta Obitsin rytmien vauhdittaessa matkaa.
http://www.obitsurl.com/ |