|
MONSTER MAGNET: MASTERMIND / Napalm Records |
|
|
Lähettänyt Virve Nyyssönen
Luettu 779 kertaa.
|
|
04.01.2011 |
   2
Ydinkysymys: Kärsivätkö Monsterimagneetit pihkatappiahdistuksesta?
Levyn avausraita, Hallucination Bomb, ei nimestään huolimatta ole pommin lailla räjähtävää vaan laiskan lupsakkaa riffittelyä. Bored With Sorcery saa jo enempi puntin vipattamaan, vaikkakin hyvin kuullun oloinen kappale kyseessä onkin. Dig That Hole:n taas pelastaa yksi lause johon jokaisen boheemin taiteilijasielun on helppo samaistua: "I can´t sleep at night, cause that´s the only time I feel truly free." Kyllä, yö on kaikkien monstereiden parasta aikaa.
Gods and Punks kuulostaa biisin nimenä varsin lupaavalta. Ja tällä kertaa lupaukset lunastetaan. Ehdottomasti platan paras biisi. The Titan Who Cried Like A Baby menee vastaavasti yliyrittämisen ja jonkinasteisen tarinankerronnan puolelle. Jösses sentään. Äänikirjat on ihan erikseen! Levyn nimiraita on todella tylsä ja mitäänsanomaton tekele. Valitettavasti sama pätee turhan moneen muuhunkin kiekon kipaleista.
Mastermind on kautta linjan murean rouheaa mörinää. Mutta itse veisuihin ei ole oikein löydetty mitään sen kummallisempaa ideaa. Yksi hyvä ja pari suht koht kelpoa biisiä ei oikein riitä pitämään kuuntelijaa kiinnostuneena, taistellessa läpi tiheän täytebiisiviidakon.
Levystä tulee mieleen juuri talviuniltaan herännyt karhu. Nälkä kutittaa armottomasti suolenmutkassa, mutta vähän turhan hitaalla käydään. Ja kun se pirun pihkatappikin ahdistaa...
Siltä Monster Magnetin uusin tekele kuulostaa – rehellisesti sanottuna.
|
