|
UMO PLAYS MUSIC OF RAOUL BJÖRKENHEIM: PRIMAL MIND, LIVE IN HELSINKI 1991 / Umo Recordings |
|
|
Lähettänyt Jarkko Ambrusin
Luettu 887 kertaa.
|
|
13.09.2010 |
  5
Ydinkysymys: Voiko elävä fuusioilottelu toimia levyllä?
Uuden Musiikin Orkesteri UMO jatkaa kulttuuritekojen sarjaa julkaisemalla liveäänityksen kitaravelho Raoul Björkenheimin Primal Mind -teoksen vuoden 1991 kantaesityksestä.
Big Bandille ja sähkökitaralle sävelletty teos nostettiin klassikoksi heti ensiesityksen jälkeen ja tämä on helppo ymmärtää. Teoksen alku, nimiosa, kuulostaa aluksi lähes kakofonialta, mutta pian idea alkaa jäsentyä ja kuuntelijaa huomaa olevansa täysin musiikin sisällä. Ylen Jazzradion aikoinaan äänittämä keikka vie kuuntelijan heti hyvään livetunnelmaan ja välillä unohtaa kuuntelevansa musiikkia levyltä.
UMOn ”kahden basson taktiikka” tuo instrumenteista esille aivan uusia ulottuuvuuksia ja muun muassa Jukka Perkon ja Pepa Päivisen saksofonit nousevat välillä pinnalle upeine fraaseineen. Lopulta kaiken keskiössä on kuitenkin Björkenheimin kitarointi, joka liikkuu Jimi Hendrixin, Frank Zappan ja Miles Davisin aikaisen John McLaughlinin fuusiosfääreissä yhtä luontevasti kuin Mauri Pekkarinen Keskustan tupailloissa.
Primal Mindin vahvuus piilee siinä, että se ei kuulosta juuri ollenkaan tavalliselta Big Band -teokselta. Vaikka sähkökitara onkin pääosassa, koko orkesterin kapasiteetti pääsee erinomaisesti esille tässä ideoiden ilotulituksessa. Myös tunnelmien vaihdokset rytmittävät ja vievät teosta eteenpäin jouhevasti. Välillä ollaan jopa leikittelevän kepeitä, välillä orkesteri paahtaa Björkenheimin ohjeiden mukaan ”As fast as possible” freemaailman syövereissä, mutta punaisen langan säilyttäen.
Björkenheim on itse sanonut yrittäneensä tallentaa Primal Mindin livenä myöhemminkin, mutta ensiesityksen rosoiseen ja innostuneeseen tunnelmaan ei enää päästy. Taiteilijan itsekritiikki torppasi levyn julkaisun 19 vuodeksi, mutta onneksi äänite vihdoin julkaistiin jo nyt loistavaksi osoittautuneen UMOn levysarjan osana.
Sarja alkoi Pekka Pohjolasta ja jatkuu vielä tänä vuonna Eero Koivistoisen musiikilla. Mykistyneeksi vetää tällaisen taidepläjäyksen äärellä.
UMOn kotisivut
|
